keskiviikko 19. lokakuuta 2011

The List

Olen saattanut hieman uhkailla muuttavani tänne ja meneväni naimisiin amerikkalaisen miehen kanssa.
Noh, kaverit sitten päätti hieman listata omia vaatimuksiaan mun tulevasta miehestä. 

Sain tälläisen viestin 15.8.2011 klo 07:26, eli juuri ennen lentoa Amerikkaan:

-keskipitkäpienisuuriego
-sakee huumori (meidän huumori)
-hyvä sydän
-koskenkorva on tuttu
-95E5
-ei kääpiö
-sopivasti neekeri muttei yhtään tumma
-ei kahvinkeitin
-ei kaktus
-herkules
-ei vompatti
-ei gunter
-rapula
-taskubiljardi
-dynamiitti
-dippi
-ei hemuli
-kori kaljaa

Et siitä sit ettiin juu.. Mutta loistavin vaatimuslista ikinä! Hieman hämmentävä toisaalta, mutta ihme kyllä ymmärrän kaiken.

I  love my friends!!

tiistai 11. lokakuuta 2011

Tourists in Philadelphia

Tuossa noin kuukausi sitten päätettiin muutamien tyttöjen kanssa lähteä tutustumaan lähellä olevaan suurkaupunkiin, Philadelphiaan. Otettiin turistibussi, niinkuin kunnon turistit. Se sitten vei meitä ympäri Philadelphiaa ja näytti tärkeimpiä paikkoja Phillyssä. Bussi oli sellainen hop-on-hop-off bussi eli saatiin jäädä kyytistä jonkun mielenkiintoisen monumentin kohdalla ja hypätä seuraavaan bussiin. Rannekkeella sai huristella koko päivän, joten mielestäni oli kyllä hyvä diili. Meitä opastivat hyvät turistioppaat, jotka kertoivat mielenkiintoisia yksityiskohtia kaupungista. 




Omat must-see  kohteetPhiladelphiassa oli tietenkin LOVE- puisto ja Rocky -elokuvasta tutut portaat Museum Of Art:n edessä.
Rocky on kyllä mies joka saa täältä kymmenen pistettä ja papukaija-merkin.
Host-perheen lapsetkin on ihan hurmiossa Rockyyn, pari päivää sitten istuttiin tietokoneen ääressä ja katseltiin miljoona Rocky -pätkää Youtubessa. (En kyllä pistänyt pahitteeksi.)









Oli erittäin nostalgista juosta ne portaat ylös ja tuulettaa ylhäällä kuin Rocky! Maisema oli myös tosi upea.





Philadelphia on uskomattoman kaunis kaupunki, sopiva sekoitus vanhaa ja uutta. Kaupunki on maan viidenneksi suurin ja sehän onkin ollut Amerikan pääkaupunki ennen Washingtonia ja Philadelphiassa allekirjoitettiin Yhdysvallan itsenäisyysjulistus.
(Paljon näköjään jää päähän kun turistioppaana on hyvännäköinen mies)

Syömässä käytiin tietenkin Hard Rock Caféssa, ruoka oli tosi tosi hyvää, mutta syötiin hyvin huonolla omalla tunnolla, sillä jokaisen annoksen kalorimäärä ylitti tuhannen....

Philadelphiaan ollaan taatusti menossa uudestaan ja suosittelen kyllä lämpimästi kaikille!
Täältä Phillyyn on vain 20 minuutin junamatka, joten päivän shoppailureissut on helppo toteuttaa.

Viime viikonloppuna kokeiltiin toisten tyttöjen kanssa Phillyn yöelämää ja olihan se vähän erilaista menoa kun Seinäjoen karmassa, mutta karmassa sentään saa tanssia yksin! Täällä kun edes kävelee tanssilattian vieressä, joku nappaa mukaan tanssimaan ja täällähän ei sitten muuta tanssita kun ghetto -tanssia.. en tykkää. (ghetto -tanssissa mies nojaa seinään tyytyväinen ilme naamalla ja nainen sheikkaa bootya miehessä kiinni. YÖK!

But now there is a new girl in town.
Ja munhan takapuoleen ei ilman lupaa kosketa!

maanantai 19. syyskuuta 2011

Maanjäristyksiä ja hurrikaaneja

Tuskin kaks viikkoa Amerikassa ehti kulua kun sain jo kokea ensimmäisen luonnonkatastrofin.. Olin yläkerrassa viikkaamassa pyykkiä kun aloin tuntea pientä tärinää ja yhtäkkiä pyykkipinot alkoi kaatuilla. Ei se kestänyt minuuttia kauempaa, mutta oli mielenkiintoinen kokemus. Sen verran mieto se kuitenkin oli, sillä vauva nukkui viereisessä huoneessa eikä ollut moksiskaan.
  Seuraavina päivinä kuntosalilla miehet porisi siitä uudestaan ja uudestaan. Satuin olemaan yhden miekkosen kanssa samaan aikaan salilla kolmena päivänä, joten kuulin tarkalleen saman mielenkiintoisen tarinan kolmeen kertaan: Istuin eilen pöntöllä ja yhtäkkiä vesi alkoi loiskua pöntössä ilman syytä jne blaa bla haha blaa. Oli kyllä naurussa pidättelemistä kun pappa ihan tosissaan selitti, että piti koko takapuoli kuivata kun pöntöltä nousi. huoh..

Toisen kokemuksen katastrofeista sain kokea jo viikkoa myöhemmin, kun hurrikaani Irene ilmoitti tulevansa. Uutisissa varoiteltiin suuren luokan myrskystä ja neuvottiin varaamaan ruokaa moneksi päiväksi. Seurailtiin uutisia ja hommailtiin kuivamuonia kaiken varalta. Siirrettiin myös pihakalusteet turvaan (todellakin päivän kuntoilut tuli tehtyä)
  Pari päivää ennen H-hetkeä sää oli aivan ihana koko ajan, ei tuulenvirettäkään ja aamusta asti yli 30 astetta, aurinkoa suoraan kirkkaalta taivaalta. Just the way I like it. Tyyntä ennen myrskyä pitää paikkaansa..
Tottakai sen Irenen piti sitten saapua riehumaan lauantai-iltana. BOORING.. Onneksi keksin tekemistä, menin kaverin luo viettämään elokuvailtaa. MUTTA tietenkään sekään ei mennyt putkeen, tokan elokuvan jälkeen puu kaatui sähkölangan päälle ja sähköt katkes koko talosta. Huone oli hetken täynnä vihreetä valoa, niinku ufot ois hyökänny. No ei auttanut muuta kuin get creative, joten pelailtiin loppuilta suomikorteilla korttipelejä kynttilänvalossa ja syötiin kiinalaista (kyllä, kiinalaisravintola toi ruoan kotiin asti tässäkin säässä, hattua pitää nostaa!) Ai niin ja kuunneltiin suomalaisia kappaleita (huonoja sellasia :D) Seura oli kuitenkin parasta laatua.
  Yritettiin valvoa koko yö ja katsoa myrskyä, mutta lopulta luovutettiin kun pihalla näytti tylsältä. Päätettiin laittaa herätyskello herättämään yöllä josko silloin olisi pihalla vähän kovempi meno. Noh, kello kolmelta yöllä pihalla edelleen näytti tylsältä. Suomalaisina hulluina mentiin tietenkin pihalle katsomaan tarkemmin ja ottamaan kuvia, mutta eipä sielä ollut mitään kuvattavaa.
  Juuri mitään vaurioita ei tapahtunut, mitä nyt joidenkin kellarit tulvi ja sähköt oli poikki pari päivää. Muutamia teitä oli suljettu kaatuneiden puiden vuoksi ja pari autoa oli myös vastaanottaneet puiden pyörtyilyä.

Nyt sitten aletaan odottelemaan tsunamia *koputan puuta*

tiistai 6. syyskuuta 2011

it's New YOOOORK CITY baby!

Hupsis on ehkä hieman tämä blogipäivitys jäänyt.. mutta mulla on hyvä tekosyy, mun kone ei toiminu! et nii!
Lisäilen nyt kirjotuksia ja yritän saada kerrottua kaikesta tapahtuneesta.

Elikkäs eka viikko Amerikan mailla vietettiin New Yorkissa koulussa, jossa sillä viikolla oli 280 au pairia ympäri maailmaa! meillä oli tosi hyvä luokka joka koostui Pennsylvaniaan ja Connecticutiin menevistä au paireista. Opettajana oli Miss Noga eli Joan, joka oli mahtava opettaja!
ja kyllä, meidän luokalla oli jopa 2 poikaa!


Tunneilla meille opetettiin lähinnä kasvatustaitoja ja Amerikkalaisten tapoja ym. Mitä saa tehdä ja mitä ei..
Vapaa-ajalla saatiin vaan hengailla campuksella, joka oli tosi kaunis paikka. Se oli juuri sellainen miltä kaikki campukset näyttää elokuvissa. Tutustuin moneen mahtavaan ihmiseen ja onneksi suurin osa asuu myös itärannikolla, joten kaikkia on suhteellisen helppo nähdä vuoden aikana.


MUTTA mennäänpä pääasiaan eli NYC touriin. Bussi lähti campukselta ja kierteli pitkin manhattania, meillä oli opas koko matkan ajan. Nähtiin mm. Sex And The City-Carrien katu ja WTC-tornien rauniot. Niin ja mikä parasta, Naked guitar player! Kaikki oli ihan uskomatonta, lähinnä vaan tuijottelin kaikkea suu auki. Taisin hieman rakastua New Yorkiin. Ostoksilla ei ikävä kyllä käyty, mutta en usko että siihen ois ollu edes aikaa.  Paaaaalljon jäi kylläkin näkemättä mutta onneksi täältä on New Yorkiin matkaa vain muutama tunti, joten uskon että tuun käymään sielä aika usein. Hopefully! 

You gotta love New York City!

perjantai 12. elokuuta 2011

3 days to go WAAAA WIP WIB

Elikkäs tämä tyttö lähtee Draculavaltion Ruusumonttuun!!!
     (translation :               Pennsylvania   Rosemont)

Loputtoman pitkän prosessin jälkeen kaikki on nyt takana ja jännitys voi alkaa. Tehtäviä, allekirjoituksia, järjestelyjä ja kaavakkeita on tehty enemmän kuin koko kouluhistorian aikana. Mutta kaikki se palkitaan seikkailulla rapakon takana. Lähden siis au pairiksi Pennsylvanian osavaltioon hoitamaan neljää (toivottavasti) ihanaa poikaa ja siinä samalla pääsen kokeilemaan amerikkalaista elämää. Tästä olen unelmoinut todella pitkän aikaa ja vihdoin osui elämässä rako johon se on mahdollista sijoittaa.



Pakkaus is a bitch, jos näin voi sanoa. Ensin oli liikaa tavaraa, nyt on liian vähän ja ihan varmasti jotain TODELLA tärkeää unohtuu kotiin (esim. laturi, joka aina unohtuu). Asiaa ei yhtään helpota äidin ja parhaan ystävän kommentit: "miks sä ton mukaan otat?" "huomasin et sullon vaan paksuja vaatteita"  "et kai sä nyt noita housuja maailmalle näytä"
Jep, kiitos äiti ja Mallu <3





En vielä ole tainnut tajuta matkan kestoa. Tiiän kyllä lähteväni reissuun, mutta ajattelen tulevani ihan pian takaisin. Odottelen tietoiskua. Ensin kuitenkin pitää selvitä viikonlopun mittaisesta Suomen miniroadtripistä, joka kattaa mukaansa Vaasan, Tampereen ja Helsingin. Saapas nähdä istunko maanantaina aamuyöstä Helsinki-Vantaan lentokentällä vai oonko eksyny matkan varrelle.

Meitä muuten lähtee au pairiksi amerikkaan ainakin 8 tyttöä samaan aikaan, kaiken lisäksi vieläpä samalle suunnalle.

Finnish overdose to East Coast, America be ready!!